Webinaari 11.10.2016 jälkeisiä ajatuksia

Oivalluksia - oivaltavan oppimisen alkulähteillä

Pohjustusta aiheeseen

Webinaarin aiheena oli laadukas oppimisprosessi. Tavoitteena oli keskittyä opetustuokion toteutukseen, etenemiseen sekä opetustuokion aikaisiin valintoihin, kuten esimerkiksi osallistaviin menetelmiin. Webinaarin alussa kävimme läpi sitä, että jokaisen tulee antaa eri ryhmien opetustuokioista palaute, joka kirjoitetaan opiskeluryhmämme Facebook- sivulle kunkin ryhmän tallenneviestin perään. 

Tunnistin itsessäni sen, että omaksi oppimistavoitteekseni muodostuikin se, että tahdoin oppia lisää palautteen antamisesta, joka on yksi elementti ammatiliseksi opettajaksi, asiantuntijaksi kehittymisen (oppimisen) tiellä. Kesän 2016 aikana suorittamani kasvatustieteen opinnot, oppimisen näkeminen systeemisenä tapahtuma (systeeminen oppimiskäsitys) tarkoittaa muun muassa sitä, että oppiminen tapahtuu ihmisen (minun) omien tavoitteiden suunnassa (Soini 2016). Tämän oivalluksen turvin on perusteltua kirjoittaa itselle tärkeistä oivalluksen alkumetreistä. Tässä blogikirjoituksessa teen aineistorajauksen, käsittetelen Oivaltava oppiminen- kirjan (Lonka 2015) antia aiheeseen nimeltä palautteen antaminen. Oivaltava oppiminen- kirja valikoitui lähdemateriaaliksi, koska se oli lähteenä webinaarin ennakko-ohjeessa.

Oivaltavaa palautetta

Oivaltava oppiminen on kokonaisvaltainen malli. Oivaltavaa oppimista voidaan tukea rakentavan palauteen avulla, joka toimii oppimista eteenpäin sysäävänä elementtinä (Lonka 2015, 224, 230) Rakentava palaute toimii oivaltavan oppimisen mallin sisällä tärkeänä elementtinä, kuten alla oleva, ikävä kyllä heikkolaatuinen, kuva osoittaa. 

Oivaltavan oppimisen malli (Lonka 2015, 225)

Rakentava palaute (feed forward) tukee ihmisen, opiskelijan oman toimijuuden vahvistumista, lisäksi se mahdollistaa oivalluksien syntymisen. Rakentavan palautteen peruselementteinä ovat, että palautteen tulee olla informatiivista ja oikea-aikaista. Rakentava palaute keskittyy ihmisen vahvuuksiin, joilloin rakentavan palautteen perusidea on tukea ihmisen, opiskelijan kukoistusta. Tavoitteena on näin ollen tukea ihmistä itseään näkemään ja oivaltamaan suunta mitä kohti hän haluaa kehittyä. (Lonka 2015, 53-54.) Oivallan Kirsti Lonkan kirjoituksen siten, että tausta-ajatuksena, viitekehyksenä on positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisyyden tarjoamat näkökulmat palauteen antamiseen. 

Mielenkiintoista oli lukea myös Lonkan (2015, 54) ajatus siitä, että palautteen antaminen tulisi nähdä kahden tasavertaisen ihmisen dialogina. Tämä lähtökohta lienee hyvin vahvasti läsnä meidän AmO- opinnoissamme, ainakin oivallan niin :-)

Rakentavan palautteen perussääntöinä ovat (Lonka 2015, 55-56) 

• Palautteen tulee koskea ihmisen tuotosta tai toimintaa: palaute ei saa aktivoida ihmistä puolustamaan itseään
•  Ilmapiirin on oltava kannustava ja luottamusta herättävä: positiivisen, rohkaisevat asiat esitettävä ensin
• Kriittiset kommentit esitetään asiallisesti ja oikea-aikaisesti: kiinnitä huomio palautteeseen, joka antaa kehitysehdotuksia, tarkoituksena tukea oivalluksien syntymistä
• Vältä valtataistelua
• Ihminen saa itse päättää, miten hän ottaa palautteen huomioon
• Palaute tulee antaa ajoissa (oikea-aikaisuus)
• Rakentava palaute suuntautuu tulevaisuuteen
• Palaute on dialogia, ei sanelua
• Palauteen tulee olla informatiivista: vältä yleisluontoisia kommentteja "ihan kiva" käyttöä, ne eivät autta kehittymään

Nämä perussäännöt pakottavat tarkastelemaan AmO- opintojemme aikaista palautteen antamista.  Pohdin sitä, että miten Facebookin "ryhmämaailmassa"mahdollistuu kannustavan ja luottamusta herättävän ilmapiirin luominen. Kun todellisuuteen kytketään vielä se, että opintomme muutoinkin tapahtuvat AC välityksellä, on ilmapiirin luominen mielestäni otettava positiivisessa mielesssä eritystarkkailun alle. Kenties opetusokioiden alussa on syytä kiinnittää huomio siihen, että positiivinen, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri syntyy. On varmaan syytä antaa aikaa keskusteluille, yleiselle vuorovaikutukselle, eikä kiirehtiä suoraan itse asiaan. Rauhoittuminen asian äärelle on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Palautteen informatiivisuuteen ja oikea-aikaisuuteen on mielestäni kiinnitettävä jatkossa myös huomiota.

 Lopuksi

Kirjoitukseni loppuun tahdon nostaa esiin Kirsti Lonka (2015 237-239) viisi K- kirjainta, joihin tiivistyy suhtautumistapa, joiden avulla ihminen voi kehittää itseään ja yhteisöjään. 

• Kunnioita toista ihmistä: jokainen on arvokas ja tärkeä
• Kuuntele toista hänen omista lähtökohdistaan käsin: "meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, jotta kuuntelisimme kaksi kertaa niin paljon kuin puhumme"
• Kiinnostu: kiinnostus on tunne, joka on keskeinen oppimisessa
• Kannusta: kannustava lähestymistapa on edellytys sille, että voidaan yhdessä luoda uutta tietoa
• Kiitä!

Yllä mainitut viisi K- kirjainta eivät juuri lisäyksiä kaipaa. Oivaltava oppiminen kokonaisvaltaisena mallina näyttäytyy itselleni voimaantumista (empowerment) tukevana mallina. Oivaltava oppiminen ponnistaa ilosta, positiivisuudesta ja uskosta tulevaan.

Kiitos blogini lukemisesta :-)


Lähteet: 

Lonka, K. 2015: Oivaltava oppiminen. 1.painos. Kustannusosakeyhtiö Otava

Soini, H. 2016: Kasvu, kehitys, oppiminen - Johdatusta kasvatuspsykologian kysymyksiin. Opintomoniste. Oulun yliopisto. Kasvatuspsykologian tutkimusklinikka